Monday, 21 November 2016

Afganistan - turvallinen maa ihan kaikille

Muutama tunti sitten itsemurhapommmittaja räjäytti itsensä ja tappoi yli 30 ihmistä ja haavoitti kymmeniä shiia-moskeijassa Kabulissa. Taleban on sanoutunut irti teosta ja kukaan ei vielä ole ottanut vastuuta. Tämä on kolmas shiia-muslimeihin  kohdistuva hyökkäys tänä vuonna.

Sosiaalisessa mediassa kiertelee kuvia moskeijasta ja uhreista. Siellä on valokuvia kymmenistä toistensa päällä makaavista ruumiista, lapsista, naisista, miehistä. Irronneita käsiä ja jalkoja, verta. Kasvoja. Ihmisiä, jotka vielä pari tuntia sitten elivät, ja olivat kerääntyneet rauhassa juhlistamaan uskonnollista päivää.

En hyväksy tunnistettavien uhrien valokuvien jakamista somessa. Silti klikkasin ihan jokaisen kuvan, joka oli jaettu. Tässä yksi niistä kuvista - lapsen jalka. Usein asiat konkretisoituvat vasta sitten, kun ne ovat konkreettisia. Jalka. Lapsi. Elämä, joka on nyt ohi.

Kymmenet ihmiset kuolivat taas tänään, ja minkä vuoksi?



Afghanistanin sodan uhriluvut kasvavat koko ajan. Viime vuonna yli 11,000 ihmistä kuoli tai haavoittui, enemmän kuin koskaan sen jälkeen, kun YK alkoi laskemaan uhrilukuja 2000-luvun alussa. Yksi neljästä uhrista on lapsi.

Kun selaan kännykkääni, näen monia ilmoitusviestejä erilaisista pommeista viime viikkojen aikana Kabulissa: 5.11, klo 9:34 - Badam Aghe, magneettinen pommi räjähti. 7.11, klo 17:00 - Ministry of Higher Education, magneettinen pommi. 16.11, klo 8:09 - Puli Mahmoud Khan, itsemurhapommittaja.

Silti EU-maat tuumaavaat, että tämähän on ihan turvallinen maa (varsinkin nämä kaupungit!), jonne on ihan OK palauttaa kymmeniätuhansia afgaaneja, joille ei myönnetä turvapaikkaa.

Tänne vaan kaikki rakentamaan uutta elämää, hyvin se varmasti menee.

Saturday, 19 November 2016

Miljoona afgaania liikkeellä

Afganistanissa on meneillään humanitäärinen kriisi, joka vain pahenee kun talvi lähenee. Sadattuhannet afgaanit lähtivät Pakistaniin Afganistanin sotaa ja kovia oloja pakoon viimeisten vuosikymmenien aikana ja nyt he palaavat "kotimaahansa" isoin joukoin, nopeammin kuin koskaan ennen. Yli 600,000 afgaania on tullut takaisin Pakistanista tämän vuoden aikana. Viime kuussa yli 170,000 ylitti Pakistanin rajan.

Rekka ylitti juuri Pakistanin rajan ja saapui Afganistaniin. Mukana on pakolaisperheen koko omaisuus - huonekalut, vaatteet, lehmä.
Afgaanipakolaiset joutuvat palaamaan takaisin, koska Pakistan päätti kesäkuussa, ettei suostu enää pitämään heitä maaassa. Poliisi ja viranomaiset ovat alkaneet hätistelemään ja uhkailemaan afgaaneita, joilla ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin palata takaisin kotimaahansa.

Torkhamin rajanylityspaikka.
Kävin viime viikolla Torkhamin rajalla, joka sijaitsee itäisessä Nangarharin maakunnassa. Suurin osa Pakistanista tulevista afgaaneista ylittää Torkhamin rajan - noin 5000 ihmistä joka päivä. Suurin osa afgaaneista, joiden kanssa puhuin, kertoivat että he lähtivät poliisin uhkailun ja väkivallan vuoksi.

Heillä ei ole mitään tässä maassa - ei työpaikkaa, rahaa, maata, asuntoa. Monet ovat asuneet kymmeniä vuosia Pakistanissa, eivätkä koe tätä maata omakseen. Lapset eivät ole ikinä käyneet Afganistanissa.

Tämä poika sai rokotteet väliaikaisessa terveyskeskuksessa rajalla.
Monet pakolaiset eivät pääse kouluun, koska heillä ei ole tarvittavia papereita. Terveyskeskuskset eivät pysty tarjoamaan kunnollista terveydenhuoltoa kaikille, koska ihmisiä on liikaa ja resursseja liian vähän. Monella ei ole puhdasta juomavettä tai saniteettitiloja. Lapset näkevät nälkää. Täällä ei ole työpaikkoja - Afganistanin virallinen työttömyysprosentti on 40.





Puhuin eräälle Jamilille, joka oli matikan opettaja Pakistanissa ja asui siellä 40 vuotta - nyt hän yrittää saada edes jotain työtä maanviljelijänä. "Ehkä alan kasvattaa sokeriruokoa", hän sanoi. Jamilin isoin toive on, että hänen kaksi lastaan voisivat mennä kouluun.

Nämä tytöt saapuivat juuri Afganistaniin ensimmäistä kertaa.
Wali Mohammad mursi kätensä, kun pakkasi perheensä omaisuutta rekkaan, samalla kun poliisi hätisteli ja ahdisteli. Hänelläkään ei ole suurempia suunnitelmia tulevaisuudelle. "Kunhan löytyisi töitä, jotta voin elättää perheeni". Hänellä on seitsemän tytärtä ja viisi poikaa.

Nangarharin maakunnan pääkaupunki Jalalabad helikopterin ikkunasta katsottuna.
Afganistanissa on jo yli miljoona sisäisesti siirtymäään joutunutta (internally displaced persons). Tänä vuonna yli puoli miljoonaa on paennut väkivaltaa ja sotaa maan sisällä. Lokakuussa Brysselin konferenssissa EU ja Afganistan sopivat, että kymmeniätuhansia afgaaneja palautetaan maahan, koska täällähän on ihan turvallista.



Talvi lähenee ja yli miljoonalla ihmisellä ei ole mitään paikkaa, jossa asua. Pakolaiset palaavaat maahan, jota he eivät tunne. Tulevaisuus on epävarma, eikä oikeastaan ole mitään parempaa, mitä odottaa. Maan olot eivät ole menossa parempaan suuntaan, vaan konflikti ja sodan uhriluvut kasvavat koko ajan.



Hallitus ja avustusjärjestöt yrittävät auttaa parhaansa mukaan, mutta ihmisiä on liikaa ja pakolaiset palaavat liian nopeaan tahtiin. Tällaisessa tilanteessa Brysselin EU-diili on ihan järjetön. Sopimuksen nimi on Joint Way Forward, yhteinen tie eteenpäin. Afgaanit takaisin maahansa, joka on täysin epästabiili ja natisee liitoksistaan. Ei tässä vaikuta olevan mitään yhteistä, eikä ainakaan tietä eteenpäin kohti jonkinlaista valoisaa tulevaisuutta.



Saturday, 12 November 2016

Vaalitunnelma Afganistanissa

Tämä viikko on ollut raskas aika monelle. Petyin amerikkalaisiin, vaalitulokseen, demokratiaan, ihmisiin, toivoon paremmasta, ääriaatteiden, naisvihan ja ulkomaalaisvihan voittoon.

Keskiviikkoaamuna tapasin amerikkalaisen ystäväni Kabulin luksushotellissa aamiaisella. Hän antoi minulle lahjaksi nämä upeat Clinton ja Trump -pelikortit. Kun kauhoin naamaani köyhiä ritareita, juustoa ja tuoremehua, en todellakaan olisi vielä silloin uskonut, että Trump voi oikeasti voittaa. Karu todellisuus iski vasta pari tuntia myöhemmin kun palasin töihin.



Ei-niin-hyvää huomenta keskiviikkona.

Afgaanikollegani ottivat uutiset vastaan melko rauhallisesti. Pienen kyselygallupin (paitsi että ne eivät näköjään ole kovin luotettavia) mukaan afgaanit eivät vihaa Trumpia niin isolla volyymillä kuin suurin osa ulkomaalaisista, jotka tunnen. Hän tulee kuulemma olemaan hyvä taloudelle, koska "hän ei ole kovin poliittinen ihminen eikä keskity niin paljon politiikkaan." Tämähän on tosi hyvä piirre presidentillä.

Kun muistutin, että Trump ei pidä muslimeista eikä haluaisi heitä enää edes Yhdysvaltoihin, ei vastustus silti kasvanut. "En usko että hän oikeasti vakavasti tarkoitti niitä puheita muslimeista".

Yhden sukulainen kyllä pelkää, mitä hänen USA:n viisumihakemukselle nyt tapahtuu.

Yleisesti täällä myös ajatellaan, että Trump on hyvä, koska hän on Pakistania vastaan, ja se tulee auttamaan Afganistania. Trump ei tosin ole sanonut paljon mitään Pakistanista, Afganistanista tai yhtään mistään muustakaan ulkopolitiikkaan liittyvästä asiasta, paitsi että ISIS tullaan jotenkin maagisesti murtamaan, vaikka ei vaivautunut edes selittämään, miten.

Toisaalta jotkut ovat huolissaan, että Trump poistaa kaikki amerikkalaiset joukot täältä, jolloin tilanne menisi suoraan helvettiin kantokorissa (going to hell in a handbasket, yksi lempi-ilmaisujani, joka ei ehkä ihan käänny suomeksi.)

Monet kuitenkin kuulemma tykkäsivät Hillarysta enemmän, koska hän ei ehkä aiheuttaisi niin paljon taas uusia sotia ympäri maailmaa, kuten republikaaneilla on tapana. Mutta nyt kun Trump valittiin, siitä yritetään kovasti löytää parhaita puolia.

Keskiviikon uutiset eivät siis ottaneet niin koville paikallisille afgaaneille. Ihan reilua, onhan täällä ihmisillä vähän isompiakin ongelmia kuin se, kuka johtaa Amerikkaa tuhoon seuraavat neljä vuotta.