Sunday, 20 December 2015

Päivän liikkis

Siivoojani tuli tänään toimistossa käymään ja toi minulle tämän, söpöllä viestillä Dr Seninelle. <3
Koru painaa noin puoli kiloa mutta on ihana.

Joulu tulee ja en todellakaan ole valmis. Saavun Suomeen viime tingassa, teen paniikkiostokset ja viime hetken lahjakääröt ja jouluruuat. Joulukuusikin pitäisi ostaa, samoin uusi internet ja passi. Uusi kotikaupunkini on Turku, josta olen hyvin innoissani (vinkit Turun kahviloihin, ravintoloihin ja muihin ihaniin paikkoihin ovat tervetulleita. Nyt jo rakastan Cafe Artia, Mamia ja Tintåa).

Edessä on ihana loma perheen kanssa, joulurauhaa Turussa, viikko Lapin hiihtoladuilla, glögiä mökillä. Harmi ettei lunta ole etelässä, mutta joulufiilis tulee varmasti muutenkin, kunhan koittaa 23. päivän ilta ja sisäinen joulunatsini voi rauhoittua.




Sunday, 13 December 2015

Aamupäivä bunkkerissa

Lauantaiaamupäivä kului bunkkerissa. Onneksi kysymyksessä ei ollut oikea hätätilanne, vaan harjoitus. Silti, kun sireenit alkoivat huutaa ja ääni kaiuttimissa toisti "attack, attack, attack", nousi kuitenkin pieni pala kurkkuun. Tiesin, että kyseessä on harjoitus, mutta  tiedän myös että se voisi olla tosi - se oli erittäin tosi edellisenä iltana kun talebanit hyökkäsivät Kabulissa Espanjan suurlähetystön läheiseen majataloon.

Harjoituksemme kesti muutaman tunnin. Harjoittelimme ensiapua ja muita taitoja, joita opin mielenkiintoisessa koulutuksessa, josta kirjoitin puolitoista vuotta sitten täällä. Näiden taitojen verestäminen on ihan jees, vaikka harjoitus veikin koko arvokkaan vapaan lauantaiaamuni. Luotiliivi päällä hengaileminen käy myös treenauksesta, sillä vaatekappale painaa monta kiloa.

Hyvin ällöttävä oli se hetki, kun otin esiin puolitoista vuotta lattiallani lojuneen luotiliivin. Ravistin sitä hieman ja kävi ilmi että sen sisässä asui hämähäkki. Se oli tehnyt pieniä, valkoisia, höttöisiä hämähäkinpesiä ympäri liiviä. Toisaalta: hämähäkin kodit ovat ihan OK hinta siitä, etten ole joutunut käyttämään tätä liiviä vielä kertaakaan todellisessa tilanteessa.


Hinkkasin luotiliivin puhtaaksi tiskiaineella.

Saturday, 5 December 2015

Joulujuttuja ja paneerhetki

Joulu tulee ja sen merkiksi kabulilaiseen supermarkettiinkin on tuotu tyylikkäät koristellut muovikuuset:



Olen todella innoissani joulusta, aina ja ikuisesti. Se on suosikkijuhlani ja minulle paras aika vuodesta. Jouluna koko perhe on koossa: äiti, Lontoon ja Reykjavikin ja Kabulin siskot ovat yhdessä.

Joulutunnelma alkoi itselleni tästä viikonlopusta - supermarketin kuusi oli ihan söpö alku. Olisi aivan mahtavaa jos kaupasta olisi löytynyt joulukalenteri, mutta kaikkea nyt ei voi saada.

Tein tänään jotain legendaarista: valmistin intialaista paneer-juustoa itse. Olen aina halunnut tehdä tätä ihanaa juustoa koska en voi ostaa sitä täältä kaupasta. Rakastan intialaista ruokaa - asuin puoli vuotta Delhissä ja siitä lähtien intialainen ruoka on ollut parasta maailmassa. Söin päivässä kaksi currya ja naan-leipää enkä ikinä kyllästynyt. Luulin, että on tosi vaikeaa tehdä tätä juustoa, mutta googlaamalla totesin että tämähän on todella helppoa.

Pakko jakaa tätä juuston ilosanomaa myös teille.

Keitin kaksi litraa maitoa kattilassa kiehuvaksi ja kaadoin sekaan puoli desiä sitruunamehua. Ei muuta valmistelua. Kun hera erottuu maidosta, se näyttää tältä:



Tämän jälkeen seos kaadetaan juustoharson läpi kulhoon, jotta hera valuu pois ja juusto jää kankaaseen. Löysin tämän juustokankaan (?) New Yorkin matkalta Wholefoods-marketista, mutta niitä myydään varmaan monissa ruokakaupoissa (tosin viime lomalla Suomessa etsin tätä Prismasta ilman tuloksia).

Tämä on siis se juusto joka maidosta erottui:



Ja tämä on hera, joka siitä valui pois (tietääkö joku tälle nesteelle jotain hyvää käyttötarkoitusta?)



Sitten juustoa roikutetaan kankaassa noin puoli tuntia - kätevin paikka omassa kämpässäni on suihku.



Tämän jälkeen laitoin juuston painon (iso kattila täynnä vettä) alle, jotta se litistyisi.

Ja - tadaa, katsokaa mitä siitä tuli, ihan oikeaa juustoa:



Olen tästä saavutuksesta hyvin ylpeä, enkä tiedä miksen ole aiemmin edes kokeillut tätä. Ihan parasta!

Ja kun kerran pääsin tähän itsetehtyjen asioiden virtaan, niin päätin tehdä myös intialaisen curryn alusta asti itse. Se oli shahi paneer pienillä sovelluksilla. Jos joku haluaa kokeilla, niin resepti on helppo:

6 tomaattia, 2 sipulia, iso pala inkivääriä, 4 valkosipulinkynttä, 2 vihreää chiliä. Ne hienonnetaan ja paistetaan pannulla, jonka jälkeen ne soseutetaan vaikka sauvasekoittimella. Liota desi cashew-pähkinöitä 2 desissä maitoa vartin, ja laita blenderiin. Kaada pähkinämaito tomaattiseoksen sekaan pannulle ja kiehauta. Sekaan mausteita: suolaa, pippuria, kuminaa, chiliä, kardemummaa, korianterijauhetta. Garam masalaa pitäisi laittaa, mutta itselläni oli vain jotain toisenlaista intialaista mausteseosta. Lisää vettä jos tarvitsee. Paneerkuutiot sekaan. Sekaan voi vielä lopuksi lisätä kermaa tai jukurttia - itse en lisännyt mutta soossi on täyteläinen jo cashewmaidosta.



Niin kaunis ja niin hyvä.

Liikkumisemme on taas rajoitettua Kabulissa olevien uskottavien uhkien takia, joten en päässyt viikonloppuna mihinkään. Silti aivan loistava viikonloppu: pelasin pelejä kavereiden kanssa, söin pitsaa ja täytettyjä paprikoita, joogasin, opettelin ranskaa, tein juustoa, skypeilin äidin kanssa, katsoin loistavan Amy Schumerin Trainwreck-elokuvan ja siivosin kämppäni. Kuuntelin koko viikonlopun joululauluja toistolla. Aivan mahtavaa.

Elämä järjestykseen.