Tuesday, 23 June 2015

Ramazan - täällä taas!

Ramadanin paastokuukausi alkoi torstaina. Tämän kuun aikana muslimit eivät saa syödä tai juoda päiväsaikaan mitään, eli noin kello kolmesta aamuyöllä kello 19:30 illalla.

En vieläkään ymmärrä, miten paikalliset jaksavat. Itse näen sumeasti ja olen liian heikko tekemään mitään jos en syö jotain viiden tunnin välein. Ilman vettä en todellakaan kestäisi. Kollegani heräävät kello kahden aikaan rukoilemaan ja syömään aamulla, menevät takaisin nukkumaan pariksi  tunniksi, heräävät töihin ja ovat siellä kello kolmeen asti, sitten odottavat pari tuntia illallista.

Toimistossa tankkaan vettä ja hörpin kahvia aina kuin kollegani lähtee pois huoneesta. Hotkin lounasta vaivihkaa sisäpihalla. Kaikki ovat väsyneitä, kukaan ei jaksa keskittyä mihinkään kunnolla, mikä on ihan ymmärrettävää.

Yksi afgaaninaiskollegani avautui siitä, kuinka Ramadan (tai Ramazan kuten täällä päin sanotaan) on todella epäreilu naisille: kun naiset pääsevät töistä kotiin, heillä alkaa uusi työpäivä kun pitää valmistella kotia ja ruokaa iftar-illallista varten. Tuplataakka, siitä ei pääse eroon. Miehet voivat vain odotella illallisen saapumista, mutta naiset kokkaavat supernälkäisinä ja janoisina. Kun ehdotan, että mitä jos miehet ottaisivat myös osaa illallisen valmisteluun ja auttaisivat tasapuolisesti, saan takaisin vain hämmentyneitä katseita.

Salaista tankkailua toimistossa.

Tuesday, 16 June 2015

Oman est omen

Ostin juuri netistä lentoliput Omaniin. Lento on huomenna. Kreisiä menoa. Yleensä suunnittelen matkat aika hyvin, ja etukäteen. Nyt kaksi kaveria päättivät pakata laukkunsa ja lähteä viikonlopun viettoon Masqatiin ja pyysivät minua mukaan. Ensin mieleen tuli monia syitä, miksi ei voi päivän varoitusajalla lähteä mihinkään, mutta aika nopeasti tajusin että tietty. Omaniin. Rannalla ja uima-altaalla löhöilyä, kavereiden kanssa hengailua, ökyluksushotelli, ihanaa ruokaa... Tämä tuli kuin tilauksesta, sillä olen viime viikon ollut melko alamaissa.

Päivän lämpötila 38 astetta. Illan 30. Ramadanin paastokuukausi alkaa torstaina, ei saa edes juoda vettä julkisesti. Yritän kamppailla kuuman sään vihaamista vastaan ja nauttia tästä mahdollisuudesta. Uusi maa, uusi valuutta. En tiedä paikasta paljon mitään, mutta odotan innolla mitä voin kolmessa päivässä nähdä.

Jos jollain teillä on hyviä ehdotuksia Musqatiin, kertokaa ihmeessä!

Paniikkipakkaus alkoi nyt:


Wednesday, 10 June 2015

Tipaton kuu

Olen viettänyt viimeiset neljä viikkoa tipatonta kuukautta. Halusin testata, mitä tapahtuisi keholleni ja mielelleni jos en myrkyttäisi niitä vierailla aineilla. Testin tulos: ei mitään!

Tämänkin herkullisen vesimelonin sisään oli lykätty vodkaa.
Kun saavuin Kabuliin kaksi vuotta sitten, päätin pitää tipatonta Ramadanin kuukautta. Sen jälkeen olenkin tissutellut melko tasaiseen tahtiin. Tykkään viinistä ja hyvistä cocktaileista torstai-iltaisin töiden jälkeen. Usein myös perjantaisin, ja välillä viini on parasta keskellä viikkoa kavereden kanssa. Rutiiniksini on jo muodostunut torstai-illan cocktail (tai pari), johon tulee giniä, sitruunamehua, kivennäisvettä, korianteria, kurkkua ja chiliä (inkivääriä jos on). Vähän niin kuin salaatti lasissa!

Halusin pitää kuukauden tauon kaikesta alkoholista ja katsoa, mitä tapahtuu ja kuinka vaikeaa se olisi. Tämän kuukauden aikana oli yli 10 tapahtumaa, joissa olisin normaalisti juonut jotain, ja joissa kaikki muut nauttivat alkoholia. Opin seuraavaa:

1) Bileissä voi ihan hyvin olla tosi hauskaa, jutella tuntemattomille ihmisille ja hillua hereillä kello kahteen, myös ilman alkoholin kantavaa voimaa. Mutta bileissä vaan on usein vielä hauskempaa muutaman viinilasillisen jälkeen.

2) On aivan mahtavaa herätä viikonloppuaamuisin ilman minkäänlaista krapulaa tai väsähtänyttä oloa. Tämä oli kokeilun ehdoton plussa.

3) Rakastan viiniä ihan liikaa ikinä luopuakseni siitä.

4) Monissa juhlissa on hyvin tylsät juomavalikoimat jos ei juo alkoholia - vietin viime perjantain kattojuhlissa, joissa join koko päivän pullotettua vettä ja yhden tonicin. Virgin cocktailit ja limut kunniaan, sanon minä! Voi kunpa täältä saisi Muumilimua.

Virgin-mojito, jonka tein pihalla kasvavasta mintusta.
5) En laihtunut tai kokenut muita muutoksia kehossani, joista monet puhuvat kun jättävät alkoholin pois elämästään. Treenasin ja söin kuukauden ajan normaalisti.

6) Parasta tässä kokeilussa on se, että se loppuu huomenna, ja kun nautin huomisissa juhlissa lasin viiniä, olen todennäköisesti asiasta hyvin innoissani ja se maistuu aivan taivaalliselta, vaikka se onkin jotain saksalaisten ylijäämävuosikertaa. Joskus asioista on hyvä luopua vähäksi aikaa, jotta tajuaa kuinka ihania ne oikeasti ovat.

Skål!

Kuohari on yksi suosikeistani.Tämän ihanuuden nautin viime kuussa Tokion Park Hyatt -hotellissa ihan kivoin näkymin.

Saturday, 6 June 2015

Kun aurinko laskee

Aurinko laski eilen Kabulissa näin. Tällaisina hetkinä tulee mietittyä, että juuri nyt en haluaisi olla missään muualla maailmassa. Kaikki on OK.