Saturday, 8 November 2014

Ihana viikonloppu

Lauantai-ilta, joka on sunnuntai-ilta, koska täällä työt alkaa sunnuntaisin. Olenkin aikaisemmin maininnut, kuinka tykkään tästä järjestelystä. Oli ihana viikonloppu, siihen kuului mm. seuraavaa:

Torstai-iltana 1920-luvun teemabileet Hollannin suurlähetystössä. Yleensä en kauheasti pidä teemabileistä, mutta nyt päätin panostaa. En myöskään saanut kavereitani kutsulistalle, koska lista meni kiinni muutaman ensimmäisen sadan osallistujan jälkeen, joten jouduin menemään bileisiin yksin. Ujompina vuosinani tämä olisi ollut aivan kammottava skenaario, mutta päätin kuitenkin ryhdistäytyä ja uskoa siihen, että yksinkin voi mennä juhliin, ja siellä voi jopa olla ihan hauskaa. Hauskaa siellä olikin! Viiniä ja juustoa, hienoja 20-luvun pukuja ja mekkoja, tapasin uusia ihmisiä ja näin vanhoja tuttuja.

Lisäsin Bamyanin maakunnasta ostamani korun 20-luvun lookkiin.

Eilen päivällä näin Kabulin muita suomalaisia lounaalla ISAF-sotilasoperaation päämajassa. Ensimmäinen kerta, kun pääsin vierailemaan ISAFilla, oli kyllä aika merkillinen paikka. Isoja armeijamiehiä joka puolella, military-miehien pokeripelejä, kiväärejä kannetaan asusteena kuten kahvikuppia meillä päin. Kahvilan nurkkaan oli merkitty "casualty collection point". Kuolleet ja haavoittuneet tänne. Ihan hyvä. 

Ostin blenderin yhdestä ISAF:in kaupasta, olen asiasta hyvin iloinen: nyt voin soseuttaa ja mehustaa vaikka mitä. Kaupassa ollessani eräs erittäin isot lihakset omaava isafilainen tuijotti pitkään, ja ilmoitti sitten, ettei ole nähnyt suomalaista naista pitkään aikaan. OK. Hän myös ilmoitti, että mitkään hyllyssä olevista army t-paidoista eivät mahdu hänen päälleen ja pullisteli lihaksiaan. Rankkaa on sotilaan elämä. Teki kyllä pysyvän vaikutuksen. 

Löytöjä kaupasta.

Ihanan lounasiltapäivän jälkeen valmistauduin toisiin bileisiin Ranskan suurlähetystössä. Sielläkin tapasin mukavia ihmisiä. Juustoa ei kyllä tarjoiltu, miinus siitä. Ja voi sitä häpeän määrää, kun fiksuna tarjouduin antamaan kyydin kotiin muutamille semi-tutuille kollegoille. 15-minuuttiseen automatkaan mahtui vitsejä itsetyydytyksestä, mitä kaikkea härskiä jonkun suomalainen ex-poikaystävä oli jollekin opettanut, miten joku Ruotsin suurlähetystön ällötys oli iskenyt jotain naista juhlissa, miten hyvää porsaanlihaa tyypit olivat syöneet edellisenä päivänä, ja miten hyvää samppanja oli bileissä. Halusin vajota maan alle, sillä afgaanikuskini joutui kuuntelemaan näitä kaikkia juttuja. Hän kyllä nauroi kaikelle mukana, mutta joskus mietin, miten on mahdollista ettei joillain ole minkäänlaista kulttuuritajua. Vaikka olisin juonut pullon viiniä ja kolme G&T:tä päälle, en silti kokisi tarpeelliseksi  vapauttaa kaikkia mielessä olevia asioita juuri siinä afgaanikuskin läsnäollesssa.

Raha ei käy maksuvälineenä näissä baareissa.

Tänään olen tehnyt töitä - hyvään viikonloppuun kuuluu melkein aina jotain työntekoa, muuten tuntuu jotenkin oudolta. Lähetin 30 sähköpostia, tein muutoksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyväään projektisuunnitelmaan, kirjoitin medialle tiedotteen ja pomolleni puheen erääseen tapahtumaan. Tehokas päivä. 

Illalla sain kunnian tavata erään todella inspiroivan ihmisen, YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan, sen syiden ja seurauksien erityisedustajan, joka on visiitillä Afganistanissa. Viime visiitistä onkin melkein 10 vuotta. Hän on täällä viikon tapaamassa eri tahoja ja tekee suosituksia hallitukselle ja muille visiittinsä päätteeksi. Hänen työnsä kuulostaa todella mielenkiintoiselta - matkustaa eri maissa, tapaa erilaisia ihmisiä ja juttelee niin monelle kuin ehtii, tekee suosituksia ja raportteja löytämistään ongelmista.

Nyt kuuntelen musiikkikokoelmaa nimeltä Christmas in New York City. Kohta on jo joulu, tämä joulunatsi odottaa sitä jo aika innolla! Aika lentää kun on kivaa.

9 comments:

  1. Mahtava viikonloppu sulla! Mutta noin paljon töitä, aijjaij.... :)
    Kohta tosiaan on joulu - ja me nähdään. JESSSS!!!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. paljon töitä mutta suurin osa mukavia. jessss joulu! :)

      Delete
  2. Kauheita hihamerkkejä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. No aijaa! Siksi ne oli pakko ostaa ;)

      Delete
  3. Mä taas tykkäsin noista hihamerkeistä, varsinkin oikeanpuoleisesta. Sulla on ollut tapahtumia täynnä oleva viikonloppu. Onko erilaisia suurlähetystöjen järjestämiä tapahtumia usein sielläpäin? Mulla on tuttavapariskunta Lontoossa UM:n hommissa ja jutuista päätellen siellä on vähän väliä pippaloita toisensa perään :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joskus ei ole mitään tapahtumia, joskus osuu kaksi samalle viikonlopulle! Vaihtelee aika paljon, mutta usein lähetystöt on ainoita paikkoja joihin nykyään mennä, turvallisuustilanne kun on mitä on..

      Delete
  4. Mukavia tapahtumia! Mutta kyllä minäkin vähän säälin sitä kuljettajaa. Tosin nuo jutut tuntuivat siltä, että ne puhuttiin ihan tarkoituksella. Tuskin humalapäissäkään mieleen tulee kerralla kaikki ne asiat, jotka ovat toiselle tärkeitä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niinpä! Tyhmyys myös usein tiivistyy joukossa jne...

      Delete
  5. Vähän hauskan kuuloisia ja mielenkiintoisia tapahtumia viikonlopulle! Pakko myöntää, että mä repesin aika lailla tolle isaf hepulle, jonka päälle mikään t-paita sieltä ei mahdu. Kuulostaa niin joltain surkealta iskurepliikiltä :D

    ReplyDelete