Saturday, 20 September 2014

Karu, kaunis ja köyhä Afganistan

Bongasin juuri mielettömän helmen netistä - tämän YLE:n Elävän arkiston matkakertomuksen Afganistanista vuodelta 1969. Kertomus on aika koskettava ja myös vavahduttava ja järkyttävä - niin moni asia, joista suomalainen kertoja tässä kertoo vuonna 1969 voisi olla myös kerrontaa vuodelta 2014. Jotkut asiat, joista hän kertoo ovat muuttuneet, mutta ikävä kyllä huonompaan suuntaan.

"Afganistan on kehitysmaa ja kokee kaikki kehitysmaan vitsaukset. Huomattava osa afgaaneista on vielä nykyaikaisten kulkuneuvojen ulottumattomissa, eristäytyneinä, lukutaidottomina, tietämättöminä, unohdettuina." 1969/2014.

Aaseja käytetään vielä paljon ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Kesäkuun vaalien jälkeenkin monilla alueilla aasit kuljettivat äänilaatikoita paikasta toiseen. Teiden kunto on yleisesti vielä huono.
Jotkut asiat ovat kuitenkin toisin. Kertoja käy Bamiyanin maakunnassa, jossa kävin itse aikaisemmin tänä vuonna. Bamyan on yksi suosikkipaikoistani. Vuonna 1969 miesääni kertoo isoista kallioon hakatuista buddhapatsaista, jotka kohoavat jopa 54 metrin korkeuteen. Mies kertoo, kuinka buddhien kasvot ovat hakattu pois alueelle muuttaneiden muslimien toimesta. "Itse patsaita ei ole voitu hävittää. Ne ovat vielä yhä siinä." Valitettavasti Talebanit räjäyttivät ja tuhosivat nämä kauniit patsaat vuonna 2001 - nyt jäljellä on enää tyhjät aukot kalliossa.

Mies kuvailee ajomatkaansa ja Bamyanista Kabuliin. Nykyään ei ole mahdollista ajaa tätä reittiä, sillä Talebanit pitävät hallussaan monia alueita tällä välillä, ja kidnappauksen ja kuoleman riski on suuri.

Bamyanin buddha.
"Kun basaareissa harhailee saa mielikuvan että kaikki myy jotain toisilleen... on parturi töissä kadulla leikkamassa tukkaa tai ajamassa partaa, on nauhoihin pujoteltuja kuolleita varpusia paistiksi, siellä on kotitekoisia katukahviloita, joista saa syömista ja juomista, joskaan hygieenisiä vaatimuksia ei kannata nostaa kovinkaan korkealle." Mies voisi kuvailla tässä myös Kabulin basaareita tänä vuonna.



"Naisia näkee silloin tällöin, he ovat hunnutetuja sillä naisten asema muhamettilaisessa Afganistanissa on vielä alistettu". En ole samaa mieltä siitä, että hunnun käyttö osoittaisi että naiset ovat alistettuja, mutta siihen faktaan osoittaa kuitenkin vielä moni muu asia,  kuten naisiin kohdistuva väkivalta, "kunniamurhat", lapsiavioliitot, naisten myyminen velkojen maksamiseksi, naisten huono asema työmarkkinoilla, naisten lukutaidottomuus. Näin muuten videossa naisen, jolla oli minihame - nykyään ei sellaista katukuvassa näkyisi ikinä.

"Afganistan on monessa mielessä kehittymätön maa...sitä katsellessaan joutuu tekemään itselleen kysymyksen... Miten käy itse Afganistanin, nouseeko se?" Hyvä kysymys vuodelta 1969, ja vieläkin ajankohtainen. Huomenna pitäisi julkistaa presidentinvaalien lopulliset tulokset. Koko äänten uudelleenlaskentaprosessi on ollut kaoottinen, täynnä epäselvyyksiä, riitelyä ja konfliktia, ja monet pelkäävät, että tulosten tullessa syntyy vielä lisää kaaosta ja konfliktia, joka jakaa ja murtaa maan.

Miten käy itse Afganistanin, nouseeko se?

12 comments:

  1. Nämä kirjoituksesi ovat hyvin mielenkiintoisia. Afganistan on maa, jonne mielelläni matkustaisin, mutta ymmärrän että se ei ole se helpon rasti... ehkä joskus vielä. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Toivottavasti joskus vielä olisi mahdollista.. 60-luvulla täällä vilisi paljon nuorisoa länsimaista kiertelemässä ympäri kaunista maata.

      Delete
  2. Mielenkiintoinen matkakertomus vuodelta -69! Aika surullista, ettei monikaan asia ole muuttunut kohti parempaa, osa ehka huonommaksi. Afganistanin nousu kuten monen muunkin lahialueen valtion vaikuttaa talla hetkella todella kaukaiselta, toivon kylla olevani ihan vaarassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, aika masentavaa, vaikka kertomus oli hyvä! Ihana kertojanääni.

      Delete
  3. Pakko katsoa! "Onneksi" olen sairaana, niin on aikaa... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä on onneksi lyhyt! :) Parane pian!

      Delete
    2. Oli kyllä hyvä dokkari! Mutta kieltämättä se minihameinen nainen pisti yllättävänkin paljon silmään! Ja kiitos, kyllä täällä ollaan pikkuhiljaa paranemaan päin.

      Delete
    3. Kiva kuulla että paranemaan päin! juu aika kreisiä miten paljon täällä on muuttunut pukeutuminen varsinkin naisten kohdalla.. Talibanin aikaan taas ihan kaikilla burkhat, nykyään joillain burkhat ja joillain "länsimaisia" vaatteita, mutta silti niin eri meininki kuin 60-luvulla.

      Delete
  4. Kiitos vinkistä, täytyypä katsoa. Ei tule muuten mieleen toista valtiota, joka olisi samassa jamassa kuin yli 40 vuotta sitten.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä! Surullista miten niin moni homma on mennyt vielä huonompaan suuntaan 40 vuodessa.

      Delete
  5. Olipa mielenkiintoinen video. Minihameinen taisi kulkea myös ilman huivia? :)

    Kiinnostuin Afganistanista ensimmäisen kerran vuonna 2010, kun kaverini lähti sinne kielikurssille. Kyllä, farsin/darin kielikurssille jonnekin luoteis-Afganistaniin, olisiko ollut Heratiin. En ollut edes ajatellut, että sinne voisi matkustaa, kun koko maa oli mielikuvissani vain yhtä pommia ja terroristia, mutta kaverini matkakuvat vakuuttivat, että se on ehdottomasti vierailun arvoinen maa. Sitten joskus. Vielä en itse uskalla lähteä Afganistaniin, joten Turkmenistan ja Iran ovat saaneet riittää, mutta vielä joskus.

    Kiitos todella mielenkiintoisesta blogista, joka on avannut silmät myös Kabulin suuntaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli kyllä tosi kiva löytö tämä video! Oho, en ole myöskään ikinä kuullut kenenkään tulevan tänne kielikurssille, aika siistiä. Haluaisin itse käydä Iranissa, vaikuttaa kauniilta maalta, vaikka sielläkin on isoja ongelmia.

      Ja kiitos kivasta palautteesta! :)

      Delete