Friday, 15 November 2013

Keilat ja naiset

Firman juhlat järjestettiin viikolla. Hehkutin aiemmassa kirjoituksessani Kabulin keilahallin upeutta, modernisuutta, valkosipulimajoneesipitsaa ja musiikkivalikoimaa. Pohdin, innostuvatkohan työpaikan naiset myös keilaamisesta. Eivät innostuneet, koska heistä kukaan ei voinut tulla paikan päälle.

Kysyin iltapäivällä innostuneena, ketkä kaikki ovat tulossa keilaamaan. Kuulin saman vastauksen kaikilta naisilta: he eivät voi tulla, koska he eivät saa olla kodin ulkopuolella kello viiden jälkeen. Perhe kieltää.

Naisia ja tyttöjä Istalifin kylässä.

Oli surullista kuulla, kuinka työpaikan naiset sanoivat kadehtivansa meitä siitä, että voimme mennä juhliin. Nämä juhlat eivät siis olleet minkäänlaiset skandaalijuhlat, vaan kaksi tuntia keilausta, coca colaa ja pitsaa. Paikalliset miehet olivat keilaamisesta todella innoissaan. Harmitti, etteivät naiset voi myös kokea samaa voittamisen, uuden kokeilemisen, ylpeyden ja yhteenkuulumisen tunnetta.


Naiset, jotka saavat käydä töissä, ovat pakosti melko liberaaleista perheistä. Monet perheet eivät päästä tyttöjä kouluun, saati töihin kodin ulkopuolelle vieraiden miesten kanssa. Se tässä tilanteessa onkin vaikea käsittää: naiset saavat tulla töihin toimistoon, jossa on afgaanimiehiä ja ulkomaalaismiehiä. He eivät ole sukua keskenään. Mutta tämä suotu "vapaus" loppuu keilahallin betoniseinän ja piikkilangan eteen. Perhe kieltää, kello on jo viisi.

Afganistanissa kunnian ja häpeän kulttuurin merkitys on suuri. Jos naiset päästettäisiin keilahallin pitsajuhliin, perhe kokisi asiasta häpeää. Heidän tyttärensä/vaimonsa häpäisisi koko perheen toiminnallaan, koska kunnon tytöt eivät osallistu moiseen hömppään, varsinkaan ulkomaalaisten tai miesten kanssa. Varsinkaan kello viiden jälkeen. En tiedä, miten muutos sukupuolirooleissa voi olla mahdollista, koska ulkopuolinen ja sosiaalinen paine mukautua ja suojata naisten "kunniaa" ja "kunnollisuutta" on niin vahva. Sitä vahvistetaan joka päivä, enkä näe selkeää tietä pois tästä kierteestä. Muutos on vaikeaa, koska koko yhteiskunnan rakenne tukee ajattelutapaa, jonka mukaan naiset ovat ensisijaisesti kunnian ja häpeän pankkeja, eivät ihmisiä samalla tavalla kuin miehet ovat ihmisiä, omine vapauksineen ja päätöksineen.

En väitä, etteikö Afganistanissa olisi naisia, jotka elävät tämän ahdistavan sosiaalisen paineen ulkopuolella ja nauttivat laajemmista vapauksista. Silti suurin osa naisista ei vieläkään saa tehdä omia johtopäätöksiä ja päätöksiä. Miksi naiset voivat mennä töihin, mutta eivät keilahalliin? Mistä raja tulee esiin ja kuka sen vetää? Miten sen rajan saa häivytettyä? Vapaus, veljeys ja keilapallo? Kuka päättää?

14 comments:

  1. Eikö keilahallissa voisi olla sitten naisten iltaa ? Noh, luultavasti ei auttaisi...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se olisi kyllä hyvä idea, mutta "ilta" ei silti toimisi, pitäisi olla vaikka viikonloppupäivä.

      Delete
  2. Turkki on moderni maa Afganistanin rinnalla mutta tuo sama hapeankulttuuri on taallakin syvalla, vahvimpana se nakyy alemmissa sosiaaliluokissa ja maaseudulla. Se on niin syvalla ihmisten selkarangassa etta sen haviaminen kestaa monia sukupolvia. Vaikka taalla naiset kayvat töissa ja heilla on mahdollisuus liikkua, bailata, menna keilaamaan ja mihin vaan niin yhteisön paine on kova, naapurit saattavat kyylata ja konservatiivisilla alueilla kielikellot laulavat miksi tuo tuli niin myöhaan kotiin ja olikohan viela kannissa? Nuoressa sukupolvessa on jo ihan toisia aania ja siella ei yksinkertaisesti enaa valiteta, samanaikaisesti kuitenkin paataan nostaa nuorten konservatiiviliike eli törmaykset ovat aika kovat. Konservatiivisuuus on kaksipiippuinen juttu, se tekee yhteisösta turvallisen kun jokainen seuraa vahan toisen tekemisia ja pitaa ihmiset ruodussa mutta samaanaikaan se rajaa eniten naisten vapauksia ja tekemisia vai mistahan johtuu etta nainkin modernissa muslimienemmistöisessa maassa vain 30 % naisista kay töissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvää pohdintaa! Konservatiivisuus on kyllä moniuloitteinen juttu. Itse olen onnellinen että olen saanut elää niin vapaata elämää, vaikka tietenkin patriarkaalinen yhteiskunta ja jäykät sukupuoliroolit rajoittaa naisia ja miehiä myös länsimaissa, se vain ilmenee eri tavoin. Tuo naapuri- ja sukulaissuhteiden tärkeys ja muiden mielipiteiden suuri vaikutus on kyllä niin erilaista, että olisi vaikea sopeutua.

      Delete
  3. Minun sisareni ja veljeni ovat supisuomalaisia, mutta heissäkin näyttää vielä elävän häpeäkulttuuri. Se näyttäisi olevan yhteydessä patriakaattiin ja herätysliikkeisiin. Islamin suunnista en tiedä mitään, mutta hirvittävää jälkeä tulee, kun niistä soditaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, kyllä samanlainen häpeän ja kunnian kulttuuri on pinnalla myös Euroopassa, tietyissä yhteisöissä vielä vähän enemmän. Täällä se on vaan niin toimintaa rajoittavaa ja ahdistavaa.

      Delete
  4. Hei,onpa oudon kuuloinen juttu että töihinmeno ok, muttei keilaus ok... :D Minkähintaisia taksit ovat siellä niinkuin euroissa? Onko taksikuljettajat luotettavia ja englanninkielentaitoisia?

    Olen kuullut että jotkut taksikuskit eivät suostu kuljettamaan yksinmatkaavaa ulkomaalaista naista. Tai sitten ajavatkin jonnekkin ihan muualle pahoinpideltäväksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu niin onkin outo juttu, että miten jotkut asiat sallitaan ja jotkut ei.

      Taksit, joita ulkomaalaiset useimmiten käyttää on 4 dollaria per matka, ja useimmat näistä kuskeista puhuu englantia vähän ja ovat luotettavia. Olen itse mennyt taksilla yksin monta kertaa päivällä ja yöllä enkä ole kokenut mitään ongelmia.

      Delete
  5. Todella mielenkiintoinen sun blogi ja tämäkin postaus. :) Enemmän kyllä kävisi järkeen, ettei tuossa häpeänkulttuurissa katsottaisi hyvällä naisten juomista tai yömyöhään ulkona kukkumista, mutta että viideltä päivällä ja keilahallissa harrastamassa mielestäni kovin siveellistä puuhaa… Surullista, ettemme kaikki synny samoilla oikeuksilla varustettuina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Lilith! :) Juominen tai tupakanpoltto ei tulisi kuuloonkaan. Lounaskeskustelussa sain selville, että kukaan ei menisi naimisiin naisen kanssa, joka polttaa tupakkaa. Ja alkoholi on täällä laitonta.

      On kyllä outoa, että missä se raja tulee vastaan - miksi töissä voi käydä mutta ei toimiston limsajuhlissa? Kun tämmösiä juttuja tulee vastaan, olen niin onnellinen vapauksistani ja oikeuksistani. Ja vielä se, että naiset sanoivat olevansa kateellisia siitä, että voin mennä keilaamaan. :(

      Delete
  6. Ei tuota voi edes ymmärtää länsimaalainen nainen! Klo viiden jälkeen kotoa poistuminen kiellettyä. Pöyristyttävää! Minä en kyllä kykenisi tuolla asumaan, koska tuntisin varmasti pahaa mieltä koko ajan näiden toisten vuoksi. Toivottavasti sielläkin ilmapiiri muuttuu jossain vaiheessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onhan se järkyttävää. Useimmat tytöt ja naiset voivat kyllä varmaan mennä viiden jälkeen ulos jos heillä on veli/isä/aviomies mukana. Toivottavasti muutosta on tulossa, vaikka se on varmasti hidasta.

      Delete
  7. Hei Sini,

    päätin haastaa sinut mukaan #11 haasteeseen. Ohjeet löytyvät blogistani, mutta en myöskään pahastu mikäli et tykkää haasteista tai et halua muuten osallistua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes kiitos Nadia! Aivan loistavaa, ensimmäinen haaste, haluan tietenkin osallistua! :)

      Delete