Sunday, 29 September 2013

Home Sweet Home

Nyt alkaa LOMA! Ensimmäinen loma Afganistaniin tulon jälkeen. Olen superinnoissani niin pieniltä vaikuttavista asioista kuten:

- Voin kävellä kaduilla
- Ei tarvitse käyttää päähuivia
- Voin kävellä kaduilla ja piipahtaa kahvilaan
- Voin mennä pubiin ja ostaa lasin viiniä
- Voin mennä kauppaan ja ostaa viiniä
- Sushi
- Juusto
- Sanomalehdet
- Puhdas ilma
- Vaatekaupat
- Sormikkaat!

Eniten tietenkin odotan sitä, että näen perhettä ja kavereita. Olen Suomessa viikon ja Prahassa toisen. Asuin Prahassa yli vuoden. En voi uskoa että tämä kuva on otettu viisi vuotta sitten. Mihin kaikki aika katoaa?

<3 Praha.

Prahaan meno ja Suomeen meno on niin mahtavaa, että on vaikeaa kuvailla. Ihaninta siinä on vapaus. Euroopassa olen vapaa kävelemään kaduilla ja istumaan pubeissa, eikä pukeutumista tarvitse miettiä niin tarkasti. Vaikka rakastan Kabulia, on täältä silti kiva lähteä pois aina joskus. Kun tulen takaisin, rakastan Kabulia varmaan vielä enemmän. On kiva lähteä, kun tietää että takaisin on kiva tulla.

Adios amigos, lento Dubaihin lähtee ja Eurooppa odottaa!

Thursday, 26 September 2013

Vessakauhua

Pahoitteluni hiljaiselosta. Olen ollut raskaan työn raataja viimeiset pari viikkoa. Suurimman osan ajasta olen viettänyt toimistolla, joten ei ole montaa ihmeellistä juttua kerrottavana. On silti taas pakko jakaa yksi vessajuttu.

Koin ehkä yhden elämäni noloimmista hetkistä viime viikolla. Olin menossa vessaan, avasin oven ja, yllätys yllätys, siellä olikin jo joku tekemässä tarpeitaan. Mutta ei sekään ole vielä niin kiusallista, että siellä oli joku, vaan että siellä oli miespuolinen kollega, joka istuu viereisessä pöydässä. Se, että ulkomaalainen nainen näkee paikallisen miehen vessanpytyllä on jotain aika järkyttävää ja normien vastaista. Mutta se, että ulkomaalainen nainen näkee paikallisen miehen vessanpytyn päällä kyykkyasennossa, on jo ihan jostain muusta maailmasta.

Malesiassa.

Näin näitä kylttejä matkustellessani Aasiassa viime vuonna. En voinut silloin ymmärtää, miksi joku haluaisi istua kyykkyyn muovisen rinkulan päälle. Näyttää todella epämukavalta ja paljon vaivalloisemmalta kuin rinkulan päälle istuminen. Eivätkö kengänpohjat helposti liukastele sen päällä? Ja koko paikka sotkuuntuu? Reisilihakset puutuu?!

Näitä juttuja mietin kun avasin oven ja kollega kyykki vessan päällä. APUA oli eka ajatus. MIKSI oli toinen. Sitten vaan nolostutti, enemmän sen miehen puolesta. Sitten ÄRSYTTI: miksei ihmiset lukitse vessan ovia?? Nyt olen kehittänyt kauhun vessoja kohtaan - salakuuntelen aina muutaman sekunnin vessan edessä yritellessäni arvella, onko siellä jo joku. En halua enää kokea samanlaista lamaannuttavaa noloutta toisen puolesta.

Kollegani lohdutti: ei se mitään, sinun pitää vain näytellä, että koko juttua ei koskaan tapahtunut. Ja sitten huomenna, teidän pitää mennä naimisiin. Apua.

Wednesday, 11 September 2013

Luoteja ja ilotulitusta

Tänään oli Etelä-Aasian jalkapallon maailmanmestaruuskisojen finaali, Afganistan vastaan Intia. Intia on voittanut jo kuusi kertaa ja Afganistan nolla kertaa, mutta tänään Afganistan voitti. Koko kansa sekosi täysin ja juhlii kaduilla: autot tööttäilevät, naapurit kiljuvat ja ampuvat raketteja. Koko kaupunki tärisee innostuksesta ja ilotulituksista. Monet alkoivat ampumaan aseilla taivaalle, kuten maassa on tapana. Ilotulitusten ja rakettejen seassa luodit lentelivät - kuulemma joka kerta kun ihmiset juhlivat luotibileillä, muutama vahingoittuu luotien tullessa takaisin alas.

Konfliktimaassa ei aseilla ampuminen juhlimisen merkeissä vaikuta kovin järkevältä. Kämppikseni luuli ensin, että kyseessä on hyökkäys ja hätiköi huoneeseeni, mutta onneksi Twitterin kautta viisastuneena tiesin että ihmiset vain osoittavat käsittämätöntä iloaan konekivääreillä.

Voittajafiilis! Kuva: Indiatimes.com

Hullu juhlinta ja räiskintä kesti yli kolme tuntia. Ihmiset ovat superonnellisia ja ylpeitä Afganistanin voitosta. Pelkäsin väkivaltaisuuksia syyskuun 11. terrori-iskun vuosipäivän vuoksi, mutta 9/11 onkin täällä nyt legendaarinen voiton päivä.

Samaan aikaan kun ulkona lenteli luoteja, rapsuttelin koiraa, joka oli peloissaan äkillisestä joukkosekoilusta. Join limsaa ja menin katolle – punaisia ilotulituksia lentelee idästä länteen, luotisarjojen papatus sekoittuu ihmisten nauruun ja kiljaisuihin. 

Afganistan on vuoden 2013 Etelä-Aasian jalkapallon maailmanmestari, ja se saavutus ansaitseekin isot juhlat (ilman pyssyjä ensi kerralla, kiitos). 

Monday, 9 September 2013

Vapaapäivä, marttyyrien päivä

Tänään on Massoudin kuolinpäivä. Massoud oli kuuluisa poliitiinen sotilasjohtaja, joka taisteli ensin Neuvostoliittoa vastaan ja myöhemmin vastusti Talibaneja. Al-Qaedan itsemurhapommittajat tappoivat Massoudin 9.9.2001, vain kaksi päivää ennen 9/11 terrori-iskuja.

Massoud. Kuva: Historycommons.org

Massoudin kuolinpäivänä on usein levottomuuksia ja kahakoita Kabulin kaduilla. Turvallisuustilanne on heikko koko viikon, koska kahden päivän kuluttua on syyskuun 11. Töistä kehotettiin pysymään kotona koko päivä. Vapaapäivä, jona ei voi tehdä mitään! Sinänsä aika vapauttavaa, että joku on kehottanut olla lähtemättä kotoa mihinkään - ei voi potea huonoa omaatuntoa kun syö mangoa ja pullaa sängyssä vähän kauemmin kuin yleensä maanantaisin on tapana:


Tuesday, 3 September 2013

Iloleipuri!

Olen käynyt shoppailemassa tavaroita uuteen kotiin. Tällainen kiva yllätys löytyi supermarketista:



Iloleipuri lahjavuoka! Kabulin supermarketissa! Jostain syystä myös oliivipurkeissa on tekstit suomeksi. Ah, koti kaukana kotoa.